Paperikoot
Olemme paperin kanssa yllättävän paljon tekemisissä myös 2020-luvulla, vaikka moni asia hoidetaan nykyään kännykällä ja tietokoneella. Eri kokoiset paperit on varattu eri käyttötarkoituksiin.
On hyvä olla ainakin suurin piirtein perillä siitä, mitä paperikoot tarkoittavat. Näin niistä saa parhaan hyödyn irti ja välttyy sekä virheiltä että paperin haaskaukselta.
Tässä artikkelissa luomme yleiskatsauksen siihen, millaisia ovat mitoiltaan tavallisimmat paperikoot ja mihin niitä käytetään. Tietojen avulla osaat valita kuhunkin käyttötarkoitukseen parhaan mahdollisen paperin.
Paperikoon Etsijä
Yleisimmät paperikoot
Virallisille papereille on määrätty kokoasetukset kansainvälisellä ISO 216 -standardilla. Ne jaetaan A-, B- ja C-sarjaan. Papereiden suhdeluku on 2:1. Tämä tarkoittaa, että aina, jos paperi taitetaan tai leikataan puoliksi, puolikkaiden suhdeluku on samanlainen.
ISO 216 -standardi on käytössä maailmanlaajuisesti, mikä helpottaa monenlaista kansainvälistä kauppaa ja yhteistyötä. Ainoastaan Pohjois-Amerikka ja osa Latinalaisesta Amerikasta on tämän standardin ulkopuolella.
ISO 216 -standardin yleisin sarja on A-sarja. Se sisältää koot välillä A0 ja A10 seuraavalla tavalla:
- A0: 831 x 1189 mm
- A1: 594 x 841 mm
- A2: 420 x 594 mm
- A3: 297 x 420 mm
- A4: 210 x 297 mm
- A5: 148 x 148 mm
- A6: 105 x 148 mm
- A7: 74 x 105 mm
- A8: 52 x 74 mm
- A9: 37 x 52 mm
- A10: 26 x 52 mm
A-, B- ja C-paperikoon käyttötarkoitukset
Paperin koko vaikuttaa luonnollisesti myös sen käyttötarkoitukseen ja siihen, miten moninaisia ne voivat olla.
Kaikkein yleisin paperikoko on a4 koko, ja sillä onkin runsaasti eri käyttötarkoituksia. A4 toimii muun muassa kopiopaperina ja tulostuspaperina sekä kirjeissä ja asiakirjoissa. Suosion syytä selittää koon kätevyys: paperille mahtuu kylliksi tekstiä, mutta se ei ole liian suuri. Tämän ansiosta A4-kokoisia papereita on helppo käyttää ja säilyttää.
A3-kokoa käytetään yleisesti esimerkiksi julisteissa, mainoksissa, kaavioissa ja piirustuksissa. Koska a3 koko on suurempi kuin a4, se tarjoaa enemmän tilaa ja mahdollisuuksia myös visuaaliselle viestinnälle – joskin tämän kokoluokan papereita on vaikeampi säilyttää ilman taittamista.
A5-koko puolestaan on pienempi, joten se soveltuu hyvin vaikkapa muistikirjoihin, kutsukortteihin, kirjan sivuiksi ja käsiohjelmiin. Pieni ja kätevä koko mahdollistaa papereiden helpon käsittelyn ja säilytyksen, ja painatuskulut pysyvät edullisina.
B- ja C-sarjan paperikoot eivät ole yhtä yleisiä kuin tunnetuimmassa A-sarjassa. B-sarja on hieman suurempi kuin A-sarja, joten esimerkiksi julisteille on helppo saada tulostuksessa isompi toteutus.
Myös C-sarja on hiukan isompi kuin A-sarja. Sitä käytetään erityisesti kirjekuorissa, joihin vastaavat A-sarjan vastaavat paperikoot mahtuvat kätevästi.
Erikoiskoot papereissa
Edellä esitellyt standardikoot kattavat melkein kaiken paperin tuotannon ja ne riittävät vastaamaan suurimpaan osaan tarpeista ja kysynnästä. Lisäksi on kuitenkin olemassa myös muutamia erikoiskokoja.
Yleisimmät erikoiskoot ovat varsinkin Yhdysvalloissa käytetyt Legal ja Letter. Letter-koko vastaa Yhdysvaltojen yleisintä paperikokoa: 8,5 x 11 tuumaa. Legal-koko puolestaan on hieman Letteriä pidempi (8,5 x 14 tuumaa). Sitä käytetään erityisesti virallisissa kirjeissä.
Yhteenveto: paperikoot tarkoituksen mukaan
Paperin historia on pitkä, sillä ensimmäiset paperit valmistettiin Kiinassa jo lähes 2000 vuotta sitten. Tekniikan kehittymisestä huolimatta myös perinteisiä papereita tarvitaan yhä.
Paperi on säilyttänyt arvonsa monessa tilanteessa arkisesta kopiopaperista taiteeseen ja kutsukorteista virallisiin asiakirjoihin. Paperikoot vaihtelevat työn ja tarkoituksen mukaan ja niissä on nyt valinnanvaraa enemmän kuin koskaan ennen.
Standardoidut koot tekevät eri kokoisten papereiden hyödyntämisestä helppoa. Samalla ne vähentävät hukkapaperin määrää ja vastaavat nykyiseen tarpeeseen säästää luonnonvaroja ja vähentää kulutusta.
