Pituusmuunnin

Olemme tottuneet käyttämään Suomessa mittayksiköitä ilmaisemaan tuttua SI-järjestelmää. Pituuksien osalta tämä tarkoittaa sitä, että puhumme ennen kaikkea millimetreistä, senttimetreistä, metreistä ja kilometreistä.

Eteen saattaa tulla pulmia, mikäli pituuden mittayksikkönä käytetäänkin Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian Imperial-järjestelmää, eli ennen kaikkea tuumia, jalkoja, jaardeja ja maileja. Tällaisiin yksiköihin törmää esimerkiksi, mikäli asioi ulkomaisissa verkkokaupoissa.

Onneksi pituusmuunnin auttaa kätevästi liikkumaan sulavasti eri mittayksiköiden välillä, olivatpa tilanne ja tarve mitkä tahansa.

Tässä artikkelissa kerromme, mitä eroa SI-järjestelmällä ja Imperial-järjestelmällä on ja miten ne toimivat. Lisäksi listaamme kummankin mittajärjestelmän perustiedot, jotka hyödyttävät sinua mittojen ja etäisyyksien arvioinnissa.

Mikä on SI-järjestelmä?

SI-järjestelmä on lyhenne sanoista “systeme international dünites”. Kyseessä on 1960-luvulla käyttöön otettu kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä. Se on maailmassa käytössä laajemmin kuin mikään muu mittayksikköjärjestelmä. Kyseessä on myös  Suomen virallinen mittajärjestelmä.

SI-järjestelmä ei ole pysynyt aivan muuttumattomana, vaan sitä on vuosien mittaan hienosäädetty. Perusyksiköiden nimet ja lyhenteet ovat kuitenkin pysyneet samana. 

Järjestelmän seitsemän perusyksikköä ja niiden lyhenteet ovat:

• Metri (m): pituuden yksikkö
• Kilogramma (kg): Massan yksikkö
• Sekunti (s): Ajan yksikkö
• Ampeeri (A): Sähkövirran yksikkö
• Kelvin (K): Lämpötilan yksikkö
• Mooli (mol): Ainemäärän yksikkö
• Kandela (cd): Valovoiman yksikkö

Pituuden, eli metriin perustuvan SI-järjestelmän perusyksiköt ja lyhenteet ovat:

• millimetri (mm): 0,0001 metriä
• senttimetri (cm): 0,01 metriä
• metri (m): perusyksikkö, 100 senttiä
• kilometri (km): 1000 metriä

SI-järjestelmän ansiosta erilaiset mittaukset on mahdollista tehdä tarkasti ja niitä voi vertailla keskenään maailmanlaajuisesti.

Mikä on Imperial-järjestelmä?

Imperial-järjestelmä tunnetaan myös brittiläisen imperiaalijärjestelmän nimellä. Tämä mittayksikkö kehitettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 1824 ja siihen perustuva järjestelmä on käytössä myös muun muassa Yhdysvalloissa.

Imperial-järjestelmän perusyksiköt ja lyhenteet ovat:

• tuuma (inch): 2,52 cm
• jalka (foot) 12 tuumaa (30,48 cm)
• jaardi (yard): 3 jalkaa (91,44 cm)
• maili (mile) 1769 jaardia (1,609 km)

Yhdysvalloissa on tehty aloitteita ja suunnitelmia metrijärjestelmään siirtymisen puolesta. On yleisesti todettu, että maailmanlaajuinen jaettu mittajärjestelmä helpottaisi merkittävästi kansainvälistä yhteistyötä, vaikka pituusmuunnin onkin jo nyt käytössä.

Hankkeet eivät kuitenkaan ole edenneet konkreettiselle tasolle. Tämä johtuu muun muassa siitä, että siirtyminen metrijärjestelmään tulisi kalliiksi, koska se edellyttäisi niin runsaasti muutoksia muun muassa laitteissa ja käytännöissä.

Lisäksi metrijärjestelmä on monelle amerikkalaiselle täysin vieras eikä heillä ole kylliksi koulutusta, jotta he voisivat omaksua uuden järjestelmän ilman merkittäviä investointeja  esimerkiksi koulutukseen ja tiedotukseen.

Ota käyttöön pituusmuunnin

SI-järjestelmällä ja metrijärjestelmällä on yksi yhteinen tavoite: ne molemmat kertovat tarkasti, kuinka pitkä joku asia tai etäisyys on. Ne kuitenkin ilmoittavat tuloksen keskenään erilaisilla yksiköillä.

Imperial-järjestelmän hankaluus on siihen tottumattoman näkökulmasta, että se ei perustu kymmenjärjestelmään. Tämän vuoksi se on SI-järjestelmää monimutkaisempi käyttää. Sen lukemia on vaikea muuntaa, kun pitäisi saada esimerkiksi jalat metreiksi tai mailit kilometreiksi.

Pituusmuunnin auttaa laskemisessa niin, että taskulaskimen voi unohtaa, eikä kynää ja paperia tarvitse kaivaa esiin. Pituusmuunnin on paitsi nopea, myös luotettava, joten virhelaskelmia ei tarvitse pelätä.

Tämä onkin arvokasta, sillä monessa tilanteessa jo millimetrin virhelaskelma voi saada aikaan suurta harmia – pahimmassa tapauksessa jopa tuhoa.

Muista aina varmistaa etukäteen, että pituusmuunnin, jota käytät, on luotettava. Mikäli pituusmuunnin antaa virheellisiä tuloksia, vastuu mahdollisista haitoista on yleensä viime kädessä muuntimen käyttäjällä.